Menu
 

Jesaja 62 -rukouskampanja


"Sinun muureillesi, Jerusalem, minä olen asettanut vartijoita. Hetkeksikään he eivät saa herpaantua,eivät päivällä eivätkä yöllä.--Te, jotka huudatte Herraa, älkää suoko itsellenne lepoa! Älkää suoko lepoa hänelle, ennen kuin hän rakentaa ennalleen Jerusalemin ja tekee siitä ylistyksen aiheen koko maailmalle (Jes. 62:6-7)!"

Kutsumme sinut liittymään maailmanlaajuiseen rukousliikkeeseen käyttämällä kuukausittaisia rukousaiheitamme, missä ikinä rukoiletkin. Jos mahdollista, rukoile kanssamme jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona, kun esirukoilijat ympäri maailman liittyvät yhteiseen rukoukseen tuon päivän ajaksi. 



Elokuu 2019


Rakas rukousystävä!

Jumala puhuu meille, mutta Hän voi tehdä sen monilla eri tavoilla. Joskus Hän puhuu korvin kuultavalla äänellä, joskus aistimme hänen vastauksensa hengessämme ja monesti Hän puhuu meille Sanansa kautta. Jeesus sanoi usein: ”Jolla on korvat, se kuulkoon” (Matt. 11:15; 13:9). Kunpa meillä olisi korvat, joilla kuulemme Jumalan ohjauksen elämässämme.

Jumala puhuu kuitenkin myös niille, jotka eivät tunne Häntä. Kuinka Hän voi puhua niille, jotka eivät välitä Hänestä tai edes usko Hänen olemassaoloonsa? Ja miksi? Löydämme Raamatusta vain muutaman kohdan, joissa Jumala puhuu kansakunnille, eikä omalle kansalleen, ja noina kertoina Jumalan puhumat asiat liittyvät Israeliin.

”Sentähden kuulkaa, te kansat, ja tiedä seurakunta, mitä heille on tapahtuva. Kuule, maa! Katso, minä tuotan onnettomuuden tälle kansalle, heidän hankkeittensa hedelmän, sillä he eivät ole kuunnelleet minun sanojani, vaan ovat hyljänneet minun lakini.” (Jer. 6:18−19)

”Kuulkaa, kaikki kansat; ota korviisi, maa, ja kaikki, mitä maassa on. Ja olkoon Herra todistaja teitä vastaan, Herra pyhästä temppelistänsä. Sillä katso, Herra lähtee asumuksestaan, astuu alas ja polkee maan kukkuloita. Vuoret sulavat hänen allansa, ja laaksot halkeavat niin kuin vaha tulen hohteessa, niin kuin vedet, jotka syöksyvät jyrkännettä alas. Jaakobin rikoksen tähden tapahtuu tämä kaikki ja Israelin heimon syntien tähden. Mistä on Jaakobin rikos? Eikö Samariasta! Ja mistä Juudan uhrikukkulat? Eivätkö Jerusalemista?” (Miika 1:2−5)

Mitä yhteistä näillä kahdella raamatunpaikalla on? Herra julistaa tuomionsa Israelille ja haluaa kansojen kuuntelevan. Mitä Hän odottaa heidän oppivan? Hän haluaa heidän tietävän, että Hän on pyhä ja vanhurskas, ja kun ihmiset tekevät syntiä, se vaatii rangaistuksen. Kun katselemme Israelin kohtaloa, sen pitäisi aiheuttaa meissä Jumalan pelkoa.

Historia osoittaa meille, että kansat ottivat huomioon Israelille osoitetut moitteet. He eivät kuitenkaan pelänneet Jumalaa, vaan käyttivät sitä tilaisuutena ilmaista omaa vihaansa juutalaisia kohtaan. He toivat siihen vielä oman lisänsä Jumalan asettaman tuomion lisäksi, ja se ei miellyttänyt Häntä. Jumala kiivailee Siionin puolesta jopa opettaessaan omaa kansaansa.

”Minä kiivailen Jerusalemin ja Siionin puolesta suurella kiivaudella. Suurella vihalla minä olen vihastunut suruttomiin pakanoihin, jotka, kun minä vähän vihastuin, auttoivat onnettomuutta tapahtumaan.” (Sak. 1:14−15)

Jumala käyttää Israelia paljastamaan meidän sydäntemme aikeet. On surullista, että jopa seurakunta ymmärsi väärin Jumalan nuhtelun juutalaisia kohtaan ja unohti Paavalin sanat: ”Evankeliumin kannalta he kyllä ovat vihollisia teidän tähtenne, mutta valinnan kannalta he ovat rakastettuja isien tähden. Sillä ei Jumala armolahjojansa ja kutsumistansa kadu.” (Room. 11:28−29) Seurakunta opetti virheellisesti, että Jumala rankaisi juutalaisia ja hylkäsi heidät ikuisiksi ajoiksi. Seurakunta omaksui maailman ajattelutavan sen sijaan, että olisi esittänyt Jumalan ajattelutavan maailmalle.

Tämä aiheutti paljon huonoa hedelmää. Seurakunta antoi luvan vainota juutalaisia ja tappaa heidät, ja kristityt seurasivat heidän pahoja tekojaan ja uskoivat sillä tavoin palvelevansa Jumalaa. Hitler oli oikeassa, kun hän väitti, että hän ainoastaan toteutti sitä, mitä kirkko oli aina opettanut. Jospa kristityt vain olisivat lukeneet Raamattujaan. Jumalalla on Israelista toisenlaisia ajatuksia, ja Hän haluaa kaikkien kansojen ottavan ne huomioon:

”Kuulkaa Herran sana, te kansat, ilmoittakaa kaukaisissa merensaarissa ja sanokaa: Hän, joka Israelin hajotti, on sen kokoava ja varjeleva sitä niin kuin paimen laumaansa” (Jer. 31:10).

Israelin ennalleenasettaminen on Jumalan työtä, joka paljastaa Hänen armonsa, hyvyytensä ja uskollisuutensa. Hesekiel 36:22−24 Jumala kertoo Israelille, että Hän kokoaa heidät takaisin heidän omaan maahansa, ei heidän tähtensä, vaan pyhittääkseen Hänen oman pyhän nimensä. Hän sanoo myös, että ”pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra.” Jumala käyttää Israelia myös opettamaan kansoja, ja Hän odottaa heidän tunnustavan, että Israelin ennalleenasettaminen on Hänen kättensä työtä. Hän lisää varoituksen:

”Astukaa esiin, te kansat, ja kuulkaa; te kansakunnat, tarkatkaa. Kuulkoon maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja kaikki, mikä siitä kasvaa. Sillä Herra on vihastunut kaikkiin kansoihin ja kiivastunut kaikkiin heidän joukkoihinsa… 8 Sillä Herralla on koston päivä, maksun vuosi Siionin asian puolesta.” (Jes. 34:1−2,8) Herra tuomitsee kansakunnat: ”…käyn siellä oikeutta niitten kanssa kansani ja perintöosani, Israelin, tähden. Sillä he ovat hajottaneet sen pakanakansain sekaan, ovat jakaneet minun maani.” (Jooel 3:2)

Rukoillaan tässä kuussa kansakuntiemme puolesta, katuen heidän vääriä asenteitaan Israelin kansaa ja maata kohtaan. Pyydetään Herraa olemaan armollinen ja kääntämään johtajiemme sydämet Hänen puoleensa, jotta he myöntäisivät ja jopa hyväksyisivät Israelin ennalleenasettamisen Jumalan kätten työnä!

Shalom Jerusalemista,

Mojmir Kallus
ICEJ:n kansainvälinen johtaja


Seuraavan maailmanlaajuisen Jesaja 62 -rukouskampanjan rukous- ja paastopäivä on keskiviikkona 7. elokuuta. Liitythän joukkoomme! Voit tilata rukouskirjeen ja rukousaiheet sähköpostiisi tästä.



Kiitos, että rukoilet kanssamme!